maanantai 17. heinäkuuta 2017

Kesän edistyttyä

Palasin Kaustiselta huumaavaan jasmikkeiden tuoksuun. Kaikki kolme aiemmin  kukkivaa lajiketta täysin kukassa. Se siirtämänikin, joka pitkään juroi tontin alareunalla on myös innostunut kaupungin raivattua aidan takaa koivut pois. Se kaikkein suurin yksilökin on juuri puhkeamassa kukkaan.

Paljon muutakin oli tapahtunut pihalla.


Pionit rehottivat innoissaan, olivat jo kukinnan loppupuolella. Aidan vierestä löytyi vielä yksi yksinäinen, jossa onkin kerrottu kukka. Täytyy yrittää siirtää se parempaan paikkaan.


Kellokukat ovat auenneet, nämä karpaattienkellot sekä myös ne korkeammat, joiden nimea en nyt muista.


Kardinaalinpunainen nauttii auringosta.


Ilokseni keltainen päivänlilja kukkii sittenkin ja punaisessakin on nuppuja.


Poissa ollessani oli mies saanut edistystä aikaan tontin alareunan työmaalla. Savisen maan kääntäminen on kovaa hommaa, eikä maassa risteilevä entisen tuomen juuristo yhtään helpota asiaa.


Istutuslaatikoissa on retiisiä, porkkanaa, palsternakkaa ja yksi ruukkusalaatin jämä, joka on kiitettävästi kasvanut. Toisessa laatikossa retiiseihin meni jotain toukkia, toivottavasti nämä myöhemmin kylvetyt on paremmassa kunnossa. Salaatinsiemenet olivat yli-ikäisiä, eivätkä itäneet lainkaan. Vanhan laatikon valkosipulit on varmaan paras nostaa tänä vuonna kaikki ylös, ja uusia laatikon multa ensi vuonna.

Akileijatkin kukkii, säkynyt sydän kaipaa lisää hoitoa, kuten pikkusydän ja joku angervo, jotka kärsivät kovasti toissa talvena, eivätkä oikein vieläkään ole tyytyväisiä elämäänsä. Kovasti koitin kitkeä heidän penkkiään, jotta saisivat paremmin elintilaa.

Nokkosia on kerätty ja kuivattu sekä pakastettu tuleviin ruoanlaittoihin.